Puupiirros digitaalisen ja fyysisen tilan alustana
Taideyliopiston Kuvataideakatemia –
Symposium 6.2.2021: Taidegrafiikan Tapa olla – materiality, collaboration and agency https://www.exhibitionlaboratory.fi/nayttely/taidegrafiikan-tapa
Puupiirros menetelmän eräs poikkeuksellinen ominaisuus on katoavassa, peruuttamattomassa materian poistumisessa puuaineksen poistamisen seurauksena.
Omakuvan pois kaivertamisesta jää puulaatalle tyhjä paikka. Jäljelle jääneen “ei minkään” uudelleen täyttyminen on luonteeltaan potentiaalista.
Ehkä keskeinen filosofinen kysymys ei nykyään olekaan siinä, mitä olemme vaan siinä, että kieltäytyisimme olemasta mitä olemme” (Foucault 1982, 785).
Tilan kaivertaminen
Puulaatalta kaivertamisen suunta on pois jostakin, jäljelle jäänyt aikaansaa näkyvän kuvan.
Puulaatan valmistaminen on potentiaaliseksi jäävän kuvan valmistusmenetelmä, jossa potentiaalinen on se alue, jota voi tarkastella vain rajautumisensa perusteella.
Kun poistaminen ei konkretisoidu välittömästi jälkenä paperilla, voi kaivertaa tilaa ja aikaa mielikuvalle siitä mitä on tulossa.
Puulaatan kaivertaminen on tilan kaivertamista, jossa on mahdollista pitkittää kuvan muotoutumisen kestoa. Kuva häilyy ja vaeltaa jo ehkä mielikuvassa tulevasta tai niissä lukuisissa muistikuvissa, jotka näyttäytyvät hetken laatan ontoksi kovertuvalla pinnalla.
Omakuvan (selfien) parissa työskentely julkisessa tilassa puupiirrostekniikalla yhdistää kaksi vaikeasti kontrolloitavaa ja siksi ainutkertaista tekijää: puuaineksen poistamisen kaivertamalla (palautumaton tilanne) ja julkisille paikoille ominaisen vaikean ennustettavuuden.
Kyse on paljolti itsen altistamisesta sellaiselle, jota ei voi täysin kontrolloida.
Hidas selfie kurssin työskentelytilana oli galleria Exhibition Laboratoryn lisäksi kauppakeskus Itis Helsingin Itäkeskuksessa.
Mia Seppälä 